- Bruttokantorahatulot laskivat toista vuotta peräkkäin 2020. Kantorahatuloja saatiin 2,14 miljardia euroa. Kantorahatuloista 1,80 miljardia euroa tuli yksityismetsistä ja 0,33 miljardia euroa metsäteollisuuden ja valtion metsistä.
- Euromääräisesti tulot laskivat 0,16 miljardia euroa (-7 %) edellisvuodesta ja reaalisesti ne alenivat 4 prosenttia. Tulot olivat 1,5 prosentti korkeammat kuin edeltäneellä kymmenvuotiskaudella keskimäärin.
- Suurin syy kantorahatulojen alenemiseen oli hakkuumäärien väheneminen yksityismetsissä 10 prosentilla. Metsäteollisuuden ja valtion metsissä sen sijaan tukkipuun hakkuumäärät nousivat selvästi. Yksityismetsänomistajien kantorahatulot supistuivat reaalisesti 7 prosenttia vuoden takaisesta, mutta metsäteollisuuden ja valtion tulot nousivat 14 prosenttia.
- Kantorahatuloista 66 prosenttia kertyi tukkipuun kaupasta. Yksityismetsissä tukin osuus tuloista oli 67 prosenttia. Metsäteollisuuden ja valtion metsissä siitä saatujen tulojen osuus pysyi 62 prosentissa.
- Kuusesta saatiin edelleen eniten tuloja (45 %). Kuusen merkitys korostuu Etelä-Suomen rehevien maiden maakunnissa ja yksityismetsissä. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa mänty oli selvästi tärkein puulaji 54–75 prosentin osuudellaan kantorahatuloista.
- Maakunnittain eniten tuloja saatiin Etelä-Savossa (230 milj. €), Keski-Suomessa (221 milj. €) ja Pohjois-Savossa (212 milj. €). Reaalisesti tulot laskivat kaikissa muissa maakunnissa paitsi Kainuussa ja Keski-Suomessa. Lasku oli suurinta Etelä-Karjalassa (-13 %) ja Kymenlaaksossa (-10 %). Euroissa tulot laskivat kaikissa maakunnissa.
- Nettokantorahatulot (bruttokantorahatulot – investoinnit puuntuotantoon) ovat ennakkoarvio, lopulliset tiedot ovat saatavissa syyskuussa.
- Rahanarvon muutos on tehty tukkuhintaindeksillä. Vuonna 2020 tukkuhinnat laskivat verrattuna edelliseen vuoteen.
Allow functional cookies to show the embedded graph.
